keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Miten arvioida tutkimuksen objektiivisuutta tai subjektiivisuutta

Vaikka tutkimusta pyrkisikin tekemään objektiivisesti, on täyden objektiivisuuden saavuttaminen oikeastaan mahdotonta. Tutkimuksen tekemiseen vaikuttaa aina tutkija, tutkimuksen tilaaja, aiemmat tutkimukset ja näkökulma. Tarkastelen tässä kirjoituksessa objektiivisuuden mahdollisuutta tutkimuksen eri vaiheissa ja tutkimustyypeittäin.
Tutkimuksen objektiivisuudella tarkoitetaan sitä, että tutkimuksessa pyritään saamaan objektiivista eli tutkijasta riippumatonta tietoa. Objektiivisessa tutkimuksessa tutkija voidaan vaihtaa ja saadaan samat tulokset. Objektiivisen tiedon vastakohtana on subjektiivinen tieto. Subjektiivinen tieto muotoutuu tutkijan ja tutkittavan kohteen vuorovaikutuksessa. Tutkimus on subjektiivinen silloin, kun tulokset riippuvat tutkijasta ja hänen tulkinnastaan.
Tieteellisessä keskustelussa on olemassa ääripäitä sen suhteen mikä on mahdollista. Objektiivista tutkimusotetta kannattavat tutkijat uskovat todellisuuden olevan olemassa sitä havainnoivista ihmisistä riippumatta. Ajatellaan todellisuuden olevan monimutkainen ja monikerroksinen, ja että tutkimuksen avulla voidaan saada todennäköisesti paikkansa pitävää tietoa todellisuudesta. Subjektiivista tutkimusotetta kannattavat tutkijat ajattelevat, ettei todellisuus ole missään reaalisesti olemassa, vaan se riippuu sitä havainnoivasta subjektista. Eräs subjektivistisen tutkimusotteen piiriin kuuluva suuntaus on konstruktivismi. Sen mukaan maailman ilmiöt tuotetaan kielessä; puheena, tekstinä ja kertomuksina. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa kieleen nähden ulkoista, objektiivista sosiaalista todellisuutta. Todellisuus on olemassa vain kielessä. 

Käytännössä markkinatutkimuksissa on hyvä pyrkiä objektiivisuuteeen ja ymmärtää samalla, ettei siihen ehkä koskaan täysin päästä. Tuloksia analysoitaessa olisi siis hyvä miettiä myös tätä subjektiisuusongelmaa, varsinkin jos pyrkii yleistämään tuloksia otoksen ulkopuolelle (niinkuin yleensä aina tehdään). 

Objektiivisuus tutkimuksen erivaiheissa

Tutkimuksen objektiivisuus liittyy tutkimusprosessissa ainakin seuraaviin vaiheisiin: aiheen valinta, rahoituksen hankinta, tutkimuksen tavoitteiden asettaminen, menetelmän ja näkökulman valinta, lähtöoletusten ja hypoteesien muodostus, perushypoteesin luominen, hypoteesin hylkäys ja hyväksyntä aineiston pohjalta. Tutkijalla on usein tiedostamattomia oletuksia asioista ja tällöin on usein vaarana sortua itsepetokseen eli tutkija saattaa olla taipuvaisempi huomaamaan omaa hypoteesia tukevat teoriat ja aineistot kuin sitä opponoivat faktat. Ilkka Niiniluoto kuvaa kirjassaan Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) millaisia ennakko-oletuksia tutkijalla usein on. Niinluodon mukaan  tutkija on omaksunut tietynlaisen käsitejärjestelmän, hän määrittelee asiat tietyn tavan mukaan. Tästä seuraa se, että tutkija pitää joitain asioita ja riippuvuussuhteita tosina ilman verifiointia. Näiden lisäksi tutkimukseen ja sen tulkintaan vaikuttavat maailmankatsomukselliset ja ideologiset lähtökohdat. Tutkijan kuuluminen johonkin koulukuntaan vaikuttaa hänen objektiivisuuteensa.
Olen koonnut alla olevaan taulukkoon objektiivisuuteen liittyviä kysymyksiä tutkimuksen eri vaiheissa. Näitä kysymyksiä olisi mielestäni hyvä pohtia tutkimusta tehdessä, jotta voisi tiedostaa omien valintojensa objektiiviset ja subjektiiviset perusteet ja perustella ne (ainakin itselleen). 


Tutkimuksen vaihe
Objektiivisuuspohdintaa
Aiheen valinta ja rajaus
·       Olenko valinnut aiheeni tiedollisin vai subjektiivisin kriteerein? Perustele.
·       Koska tutkimusten tekemiseen yhteiskunnassa on rajallisesti resursseja, niin joskus voisi olla perusteltua myös mainita miksi jokin aihe jätetään tutkimatta. 
·       Jotkin tutkimusaiheet ovat poliittisesti arkoja aiheita ja pelkkä aiheen valinta on kannanotto. Perustele aiheesi.
Aiheen rajaus
·       Millä perusteella rajaan aineistoni
Rahoituksen hankinta
·       Vaikuttaako tutkimuksen rahoituksen hankinta aiheenvalintaan, metodinvalintaan, toivottaviin tuloksiin, tulosten julkaisuun
·       (Tilaustutkimuksen objektiivisuutta on pohtinut mm. Välimaa 1996 )
Yhteistyökumppaneiden valinta
·       Kenen kanssa teen yhteistyötä, mitkä ovat yhteistyökumppanin tavoitteet ja arvot ja mikä on yhteistyön tekemisen tavoite minulle itselleni
Tutkimuksen tavoitteiden asettaminen
·       Millaisia tavoitteita asetan tutkimuksen tuloksille
·       Millaisia tavoitteita tutkimuksen tekemisellä on minulle itselleni? Uralleni?
·       Millaisia tavoitteita tutkimuksen tekemisellä on tieteen kehitykselle, edustamani oppiaineen tai koulukunnan kehitykselle
Menetelmän valinta
·       Millä perusteella valitsen tutkimuksessani käytettävän metodin tai metodit, miksi jätän jonkin menetelmän käyttämättä
Näkökulman valinta
·       Kenen tai mistä näkökulmasta tarkastelen aineistoani, miksi
·       Jätänkö arvot tutkimuksen ulkopuolelle vai onko tutkimukseni arvosidonnainen. Jos on niin perustele arvovalintasi.
Teorian valinta
·       Mitkä ovat ne teoriat minkä puitteissa tarkastelen aineistoani, miksi valitsen nämä teoriat ja miksi jätän jotkin muut valitsematta
Lähtöoletusten ja hypoteesien muodostaminen
·       Mitkä ovat ne kaikki lähtöoletukset ja itsestäänselvyydet mistä lähden liikkeelle
·       Mitkä ovat ne tiedostamattomat oletukset aineistosta ja kausaalisuuksista mitä minulla on
·       Millä perusteella muodostan tutkimushypoteesini;  miksi juuri nämä hypoteesit, miksi ei jotkut muut
Perushypoteesin valinta
·       Millä perusteella valitsen yhden hypoteesin muita tärkeämmäksi
Aineiston hankinta ja rajaus
·       Millaiset ovat otantani kriteerit
·       Aineiston valinta, poikkeamien käsittely, rajaus, millä kriteereillä
Hypoteesien hylkäys ja hyväksyntä aineiston pohjalta
·       Usein tutkimusaineisto ei tue täysin hypoteesien hylkäämistä tai hyväksymistä. Millä perusteella hyväksyn tai hylkään hypoteesin? Miten käsittelen poikkeavia havaintoja?
Tulosten julkaiseminen
·       Millä foorumeilla julkaisen tutkimukseni tulokset, miksi valitsen nämä foorumit
·       Mitä asioita nostan tutkimuksestani esiin ja miltä näkökannalta
Tulosten soveltaminen
·       Miten tutkimukseni tuloksia voidaan soveltaa
·       Kuinka paljon olen itse vastuussa tutkimustietojen soveltamisesta (Tästä on kirjoitettu paljon. ks. esim Raatikainen 2004, Niiniluoto 1991, Löppönen et al 1991)
·       Voidaanko tutkimukseni tulokset ymmärtää väärin


Lähteet
·       Löppönen, Paavo & Mäkelä, Pirjo H. & Paunio, Keijo (1991): ”Tiede ja etiikka”. Wsoy, Juva.
·       Niiniluoto, Ilkka (1980): ”Johdatus tieteenfilosofiaan”, s. 237-249, Otava, Helsinki. 
·       Niiniluoto, Ilkka (1991): ”Tiedeinstituutio ja tutkijan eettiset valinnat”, s. 38-52, kirjassa Tiede ja etiikka, toimittaneet Paavo Löppönen, Pirjo H. Mäkelä ja Keijo Paunio. Wsoy, Juva.
·       Raatikainen, Panu (2004): ”Ihmistieteet ja filosofia”, Gaudeamus, Helsinki.s. 138-146
·       Välimaa, Jussi (1996): ”Rahoittaja vai rajoittaja? - Keskustelua tilaustutkimuksen dynamiikasta ja etiikasta.” s. 131-160, teoksessa ”Alttiiksi asettumisen etiikka”, toimittanut Aino Palmroth ja Ismo Nurmi, Kopi-Jyvä Oy, Jyväskylä