Kolmiulotteisuus kuvioissa
Aikoinaan kun opettelin markkinatutkimusalaa luin ahkerasti
Vesa Kuuselan kolumneja Tilastokeskuksen julkaisemasta Tietoaika-lehdestä
(1992-1998) ja hänen Kuuselan kirjan Tilastografiikan
perusteet. Näistä kirjoituksista kävi hyvin selvästi ilmi, että Vesa
Kuusela oli hyvin allerginen kaikelle kolmiulotteisuudelle kuvioissa. Kuusela
(1992)[i]
kirjoittaa, että ”Käytännössä esitykseen
tuotetulla kolmiulotteisella vaikutelmalla lähes aina hävitetään kuvion kyky
välittää tietoa, mikä on tilastokuvion ensisijainen tehtävä eli pilataan koko
esitys. En muista nähneeni yhtään esitystä, josta voisi sanoa, että
kolmiulotteisuus olisi parantanut sitä”. Tämä ajatus on jäänyt mieleeni,
vaikka aina välillä olen kikkaillut kolmiulotteisuudella (se näyttää niin
kivalta) ja yleensä aina todennut, että tiedot käy selkeämmin ilmi
kaksiulotteisista kuvioista.
Kolmiulotteisissa pylväistä tietoa on vaikeaa tulkita.
Otetaan esimerkki. Tietyn tuotteen käyttäjistä on 25% naisia ja 75% miehiä. Jos
tämän tiedon esittää kolmiulotteisina pylväinä on aika vaikeaa hahmottaa lukuja
kuviosta. Jos katsoo miesten pylvään takareunaa näyttää luvuksi tulevan 70%,
jos taas etureunaa luku onkin noin 58%. Ja siis oikeasti 75%!!
Skau (2011)[ii] kuvaa
blogissaan hyvin sitä miten 3D ominaisuuden lisääminen heikentää oikean
tulkinnan mahdollisuutta piirakkakuviossa, koska se muuttaa suhteellisia
pinta-alaeroja. Tämä johtuu siitä, että kun piirakkakuvio kuvataan 3D-muodossa
siitä tuleekin ellipsi. Alla on samat luvut piirakkakuviossa ja 3D ellipsissä.
Selkeimmältä näyttää kaksiulotteinen pylväskuvio, mistä heti
näkee, että epävarmojen ryhmä on suurin ja että jäsenyyttä aikoo jatkaa enemmän
ihmisiä, kuin luopua siitä. Kun vertailee kaksiulotteista vasemmanpuoleista
ja kolmiulotteista oikeanpuolista kuviota huomaa, että kaksiulotteinen näyttää
aika tylsältä ja kolmiulotteinen jännittävältä. Tiedot käy kuitenkin ilmi
paljon selvemmin vasemmanpuoleisesta kuviosta. Ja koska tilastokuvion tehtävänä
on välittää tietoa, valinta on aika selvä. Wainer (1984)[iii] esitti
kaksi keinoa tiedon hämärtämiseksi tilastografiikassa: Liikaa desimaaleja ja
liikaa dimensioita. Palataan noihin desimaaleihin myöhemmin.
Kolmiulotteisuus on perusteltua sellaisessa tapauksessa
missä asia on kolmiulotteinen. Tällöin voi käyttää ns. patjakuviota, mutta
koska sen tulkinta vaatii harjaantunutta silmää, kannatta sekin luultavasti jättää
väliin.
[i] Kuusela, Vesa (1992): ”Kolmiulotteista roinaa”, Tietoaika 9/1992,
s. 22
[ii] Skau, Drew (2011): ” 2D’s Company, 3D’s a Crowd”, Scibble live
blog, 13.12.2011http://www.scribblelive.com/blog/2011/12/13/2ds-company-3ds-a-crowd/
Kommentit
Lähetä kommentti