Mielipiteeni sinapista ja muita höhliä kysymyksiä : kysymyshyppyjen logiikka

Muistatko vielä paperisten kysymyskaavakkeiden aikaa? Silloin kaavakkeissa oli siirtymiskehotuksia. Osan kysymyksistä sai jättää väliin, jos seuraavat kysymykset eivät koskeneet vastaajaa:

Kysymyshypyt eivät ole kadonneet minnekään vaikka olemmekin siirtyneet vastaamaan kaavakkeisiin lähinnä netissä tai puhelimitse. Me emme vain huomaa niitä, koska hypyt tapahtuvat automaattisesti. Netissä seuraavat kysymykset riippuvat siitä miten edelliseen kysymykseen on vastattu.

Miksi tarvitaan kysymyshyppyjä


Kaavakkeiden laatijan kannalta hypyt tuottavat joskus paljon päänvaivaa, mutta vastaajan kannalta ne ovat mukavia. Muistan kerran vastanneeni pitkään kyselyyn sinapeista, vaikka en itse eikä perheenikään lainkaan käytä sinappia. Missään kohdassa ei kysytty sitä kaikkein olennaisinta asiaa, eli käytätkö sinappia. Olisi ollut vastaajaystävällistä, ettei minun olisi tarvinnut vastata kysymyksiin mielikuvastani eri sinappibrändeistä, kun minulla ei niistä kerta kaikkiaan ollut mitään mielikuvaa. Aika nollatutkimus omalta osaltani.

Sen lisäksi, että kysymyshypyt ovat vastaajaystävällisiä ne myös parantavat vastausten luotettavuutta. Minun sinappibrändivastaukseni selvästikin heikentävät ko. tutkimuksen vastausten luotettavuutta. Toki voidaan myös jälkikäteen poistaa tietyn vastaajajoukon vastaukset, esimerkiksi jos jossain kohtaa kaavaketta olisi kysytty käytätkö sinappia, olisi jälkikäteen voitu tarkastella vain sinapista jotain ymmärtäneiden vastauksia. Tällaista kysymystä sanotaan filtteriksi, jonka avulla poistetaan osa vastaajajoukosta. Mielestäni on kuitenkin epäeettistä pyytää vastaajia vastaamaan kysymykseen ja sitten olla käyttämättä vastauksia mihinkään. Tämän takia tarvitsemme kysymyshyppyjä.

Kolmas syy käyttää kysymyshyppyjä on se, että halutaan kysyä eri ihmisiltä eri asioita.  Tämä myös lyhentää kaavaketta merkittävästi. Mikä omalta osaltaan parantaa vastausten luotettavuutta ja vastaamismukavuutta.


Kysymyshyppyjen huonona puolena on pienemmät kysymyskohtaiset n-luvut ja se, että tutkijan pitää nähdä enemmän vaivaa suunnitellessaan tutkimusta ja tuloksia tulkitessaan. Kuvio kokoaa yhteen kysymyshyppyjen hyvät ja huonot puolet.


Esimerkki kysymyshyppyjen suunnittelusta


Tutkin hiljattain Suomalaisen kirjan museon Pukstaavin tunnettuutta ja sitä ovatko ihmiset käyneet museossa ja mitä he siitä pitivät. Ei tuntunut järkevältä kysyä museosta tykkäämisestä niiltä, jotka eivät olleet ikinä kuulleetkaan museosta tai jotka eivät ole siellä käyneet. Museosta tykkäämisen sijaan ei-kävijöissä kiinnosti miksi eivät ole käyneet. Monta kertaa käyneissä kiinnosti heidän suhteensa museoon. Loppujen lopuksi paletista tuli jossain määrin mutkikas.



Tarvittiin 4 hyppyä:
1.  Ei ole kuullutkaan, hyppää seuraavaan osioon
2. On kuullut, mutta ei käynyt, hyppää miksi ei ole käynyt osioon
3. Käynyt kerran, hyppää kanta-asiakas osion yli
4. Museossa käyneet ja mitä piti museosta –kysymykseen vastanneet hyppäävät miksi –ei käynyt –osion yli seuraavaan osaan.

Vaikka tämä vaati jonkin verran suunnittelua, olin kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. Kysymyskaavake pysyi kaikille vastaajille relevanttina ja lyhyenä. Kysymykset kysyttiin vain niiltä, joiden mielipide on olennainen kyseisessä kohdassa.

Kommentit

Suositut tekstit