Mielipiteeni sinapista ja muita höhliä kysymyksiä : kysymyshyppyjen logiikka
Muistatko vielä paperisten kysymyskaavakkeiden aikaa?
Silloin kaavakkeissa oli siirtymiskehotuksia. Osan kysymyksistä sai jättää
väliin, jos seuraavat kysymykset eivät koskeneet vastaajaa:
Kysymyshypyt eivät ole kadonneet minnekään vaikka olemmekin
siirtyneet vastaamaan kaavakkeisiin lähinnä netissä tai puhelimitse. Me emme
vain huomaa niitä, koska hypyt tapahtuvat automaattisesti. Netissä seuraavat
kysymykset riippuvat siitä miten edelliseen kysymykseen on vastattu.
Miksi tarvitaan kysymyshyppyjä
Kaavakkeiden laatijan kannalta hypyt tuottavat joskus paljon
päänvaivaa, mutta vastaajan kannalta ne ovat mukavia. Muistan kerran
vastanneeni pitkään kyselyyn sinapeista, vaikka en itse eikä perheenikään lainkaan
käytä sinappia. Missään kohdassa ei kysytty sitä kaikkein olennaisinta asiaa,
eli käytätkö sinappia. Olisi ollut vastaajaystävällistä, ettei minun olisi
tarvinnut vastata kysymyksiin mielikuvastani eri sinappibrändeistä, kun minulla
ei niistä kerta kaikkiaan ollut mitään mielikuvaa. Aika nollatutkimus omalta
osaltani.
Sen lisäksi, että kysymyshypyt ovat vastaajaystävällisiä ne
myös parantavat vastausten luotettavuutta. Minun sinappibrändivastaukseni
selvästikin heikentävät ko. tutkimuksen vastausten luotettavuutta. Toki voidaan
myös jälkikäteen poistaa tietyn vastaajajoukon vastaukset, esimerkiksi jos
jossain kohtaa kaavaketta olisi kysytty käytätkö sinappia, olisi jälkikäteen
voitu tarkastella vain sinapista jotain ymmärtäneiden vastauksia. Tällaista
kysymystä sanotaan filtteriksi, jonka avulla poistetaan osa vastaajajoukosta.
Mielestäni on kuitenkin epäeettistä pyytää vastaajia vastaamaan kysymykseen ja
sitten olla käyttämättä vastauksia mihinkään. Tämän takia tarvitsemme
kysymyshyppyjä.
Kolmas syy käyttää kysymyshyppyjä on se, että halutaan kysyä
eri ihmisiltä eri asioita. Tämä myös
lyhentää kaavaketta merkittävästi. Mikä omalta osaltaan parantaa vastausten
luotettavuutta ja vastaamismukavuutta.
Kysymyshyppyjen huonona puolena on pienemmät
kysymyskohtaiset n-luvut ja se, että tutkijan pitää nähdä enemmän vaivaa
suunnitellessaan tutkimusta ja tuloksia tulkitessaan. Kuvio kokoaa yhteen
kysymyshyppyjen hyvät ja huonot puolet.
Esimerkki kysymyshyppyjen suunnittelusta
Tutkin hiljattain Suomalaisen kirjan museon Pukstaavin
tunnettuutta ja sitä ovatko ihmiset käyneet museossa ja mitä he siitä pitivät. Ei
tuntunut järkevältä kysyä museosta tykkäämisestä niiltä, jotka eivät olleet
ikinä kuulleetkaan museosta tai jotka eivät ole siellä käyneet. Museosta
tykkäämisen sijaan ei-kävijöissä kiinnosti miksi eivät ole käyneet. Monta
kertaa käyneissä kiinnosti heidän suhteensa museoon. Loppujen lopuksi paletista
tuli jossain määrin mutkikas.
Tarvittiin 4 hyppyä:
1. Ei ole kuullutkaan, hyppää seuraavaan osioon
2. On kuullut, mutta ei käynyt, hyppää miksi ei ole
käynyt osioon
3. Käynyt kerran, hyppää kanta-asiakas osion yli
4. Museossa käyneet ja mitä piti museosta
–kysymykseen vastanneet hyppäävät miksi –ei käynyt –osion yli seuraavaan osaan.
Vaikka tämä vaati jonkin verran suunnittelua, olin kuitenkin
tyytyväinen lopputulokseen. Kysymyskaavake pysyi kaikille vastaajille
relevanttina ja lyhyenä. Kysymykset kysyttiin vain niiltä, joiden mielipide on
olennainen kyseisessä kohdassa.
Kommentit
Lähetä kommentti